Travemünde-Helsinki (36h)

Vihdoin yhdeltä aamuyöllä olimme majoittuneet neljän hengen hiukan ahtaaseen hyttiin. Laivan kahvila oli onneksi auki kello kahteen, joten saimme vielä iltapalaa. Satamasta ostettu kuohuviini, jolla oli tarkoitus juhlistaa hengissä selviämistä, jäi kyllä avaamatta matkalaisten väsymyksen vuoksi.

Olimme matkaa suunnitellessamme ostaneet kaikki ateriat etukäteen, joten aamupalalle ei tarvinnut jonottaa. 

Nostimme illalla nostamatta jääneet maljat brunssipöydässä, koska kuohuviini kuului aterian hintaan.

Päivän käytimme lepäillen ja maleksien pitkin laivaa. Laivan palveluiden monipuolisuus yllätti positiivisesti, koska luulimme ettei rahtilaivoilla ole muuta kuin kanttiini ja hytit. 

Päivän positiivisin asia tuli somen kautta. Ystävämme oli nähnyt Facebookiin laittamamme kuvan pyörästä hinausauton lavalla ja tarjoutui kuljettamaan pyörän satamasta Nurmijärvelle.

Hyvin nukutun yön jälkeen saavuimme aikataulun mukaisesti satamaan. 

Rikkinäinen pyörä kesti vielä ulosajon laivasta ja saatiin turvallisesti pakettiautoon. 

Varaosat ostettiin matkan varrelta ja remontti alkoi Nurmijärvelle päästyämme.

Muutaman tunnin ja hajoitetun työkalun jälkeen pyörä oli taas kunnossa.

Erohalausten jälkeen pohjoisemmasta tulleet lähtivät kotia kohti. Vesisateesta ja kylmyydestä huolimatta ajo tuntui mahtavalta, pitkästä aikaa pystyi ajamaan ilman karttaa ja liikenne oli tutun turvallista.

Kyllä Suomi on suomalaiselle motoristille hyvä maa.