Ajatuksia reissun jälkeen

Niin paljon koimme ja näime matkan varrella, että menee jonkin aikaa asioita sulatellessa. Tässä vaiheessa voimme kuitenkin arvioida eri maita motoristin näkökulmasta. 

Via Baltica ja sen liikenne Viron, Latvian ja Liettuan osalta oli hyvä ajaa tietöistä huolimatta. Sekä tankkauspisteitä että ruokapaikkoja löytyi riittävästi ja ne olivat siistejä. Majoituimme vain Latviassa, majoitus oli todella halpa ja hieno.

Puolan puolella kannattaa pysytellä mahdollisimman isoilla teillä, koska muuten päätyy kulkemaan kaikkien pikkukylien läpi ja teiden kunto vaihtelee laidasta laitaan. Ongelmaksi voi muodostua se, että isoja teitä pääsee vain isoihin kaupunkeihin, joita myös saattaa olla viisasta välttää. Puolassa ajetaan todella lujaa ja ohitetaan hitaammat, olipa ohitukselle tilaa tai ei. 

Zakopanen seutua Etelä-Puolassa oli kehuttu, mutta motoristin näkökulmasta ajaminen siellä oli kaaosta. Ruuhkat olivat järkyttäviä ja useissa kohdissa seistiin pitkiä aikoja paikallaan. Zakopane oli tupaten täynnä juopuneita turisteja ja meteli yöllä sen mukaista. Eli jos on aikeissa juopotella, sieltä varmasti löytyy seuraa ja mukavia baareja, mutta jos aikoo nukkua ja jatkaa ajoissa matkaa, ei sinne kannata mennä.

Mutkapätkistä pitäville reittiä Zakopanesta Tatra- vuorten ympäri Zilinaan Slovakian puolelle voi suositella. Varsinkin alussa oli paljon sekä kaarrokseltaan että jyrkkyydeltään (rouville) haastavia mutkia. Maisemat olivat mahtavia ja Slovakian puolella mutkat vähän loivenivat tehden ajosta hyvinkin nautinnollista. Slovakiassa liikenne vaikutti Puolan liikennettä rauhallisemmalta, mutta ajoimme siellä vain yhden päivän, joten kattavaa kuvaa ei ole.

Viimeistään Saksan "normaalissa" liikenteessä hahmotimme, kuinka kaoottista Puolan liikenne oikeastaan olikaan. Totesimme kaikki, ettemme enää halua reissata Puolassa moottoripyörällä, vaikka matkailumaana Puolassa ei mitään vikaa olekaan.

Saksassakin ajetaan lujaa. Siellä tiet on kuitenkin suunniteltu niin, että ajaminen on turvallista kaikilla nopeuksilla ajaville. Ohitukset tehdään maltillisesti turvavälit säilyttäen ja kaikki antavat toisilleen tilaa. Liikennekulttuurin lisäksi iso ero Puolaan oli hintatasossa. Hinnat ovat aavistuksen halvempia kuin Suomessa, mutta lähes tuplasti kalliimpia kuin Puolassa. Yllättävää kyllä, netti toimi Saksassa huonommin kuin Puolassa.

Suunnitteluvaiheessa yhtenä hotellien valintakriteerinä oli vartioitu parkkipaikka.   Pyörät saivat olla rauhassa koko matkan eikä missään vaiheessa herännyt huolta myöskään taskuvarkaista tai muuten turvallisuudesta. Kun toimii maalaisjärjellä eikä jätä tavaroita levälleen, pärjää varmasti.

Jos suunnittelet vastaavanlaista matkaa, tässä pari vinkkiä:

- valitse matkaseuraksi ihmisiä, joiden kanssa olet samalla aaltopituudella

- suunnittele huolella, mutta älä jumiudu suunnitelmiisi

- suunnittele päivämatkat lyhyemmiksi kuin Suomessa suunnittelisit

- varaudu kaikenlaisiin säihin mutta melko vähillä vaatteilla selviää

- varmista, että vakuutukset ovat riittävät 

- tunne pyöräsi ja ajotaitosi (tällaisella reissulla on selvittävä esim. U-käännöksistä ahtaissakin paikoissa ja mäkilähdöistä kaikenlaisilla tienpinnoilla, äkkipysäytyksistä puhumattakaan)

- ennenkaikkea muista pitää hauskaa